Raahen lähidemokratiamallin ensimmäinen versio muodostumassa
Raahen lähidemokratiamalli voi olla sopiva sekoitus kuntalaiskokouksia, avointa hallintoa ja aluelautakuntia.
Torstai-iltana Raahessa järjestetään keskustelutilaisuus lähidemokratiasta. Muodostimme sitä varten Kuntalainen keskiöön -työryhmän kokouksessa viime viikolla jonkinlaista yhteistä näkemystä Raahen lähidemokratiamallin rungosta. Tällainen malli pitäisi ottaa kaupungissa käyttöön seuraavan vaalikauden alussa keväällä 2017.
Saimme kokouksessa raahelaisen lähidemokratian pääkohdat hyvin esiin. Tässä kirjoituksessa on joitakin avainasioita oman suodattimeni läpi ujutettuna.
Kaupunkilaisten osallistuminen ja kuuleminen
- Otetaan käyttöön kuntalaiskokoukset alueittain (esimerkiksi neljä aluetta eli Pattijoki, Raahe, Saloinen, Vihanti vanhoja kunnanrajoja mukaillen). Viranhaltijat osallistuvat säännöllisiin, 2-3 kertaa vuodessa järjestettäviin kokouksiin, joissa käsitellään vireille tulevia ja valmistelussa olevia asioita sekä kuntalaisten esille nostamia asioita.
- Täydennetään kuntalaisten kuulemista sähköisillä kyselyillä ja tarpeen tullen järjestettävillä kuulemistilaisuuksilla asioissa, joiden käsittely ei onnistu kuntalaiskokouksissa.
- Otetaan käyttöön avoimen hallinnon periaatteet (.pdf), joihin kaupunki on hallituksen päätöksellä sitoutunut.
Työryhmässä on halua lisätä malliin myös mahdollisuus tarjota kaupungille palveluksiaan siten, että kaupungilla olisi velvollisuus neuvotella palvelujen järjestämisestä tarjouksen tekevien yritysten ja yhdistysten kanssa. Tämä soveltunee pieniin, kilpailutuskynnyksen alittaviin palveluihin, ja voidaan toteuttaa olemassaolevan kuntalaisaloitteen välityksellä.
Lisäämällä kaupunkilaisten kuulemista kuntalaiskokouksilla ja kyselyillä luodaan toivottavasti myös ilmapiiriä, jossa ihmisten – kaupunkilaisten, poliitikkojen ja viranhaltijoiden – on helppoa olla toisiinsa yhteydessä. Tämä vaatii avoimen hallinnon periaatteiden läpilyömistä kaupunkiorganisaatiossa.
Aluelautakunnat
Lähidemokratiamalliin liittyvät jollain tavalla myös alueelliset toimielimet, joita yleensä aluelautakunniksi puhutellaan. Tästäkin työryhmä keskusteli ja kirjasi, että niiden tehtäviksi voidaan määritellä alueellista kehittämistä, mihin ne tietysti tarvitsevat rahaakin. Palvelujen järjestämistä tai esimerkiksi avustusmäärärahojen jakamista on Raahen kokoisessa kaupungissa turha delegoida useammalle toimielimelle. Tasa-arvoiset palvelut ja samoilla kriteereillä jaettavat avustukset turvaavat paremmin kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden.
Aluelautakunta voi myös olla yksittäiselle kaupunkilaiselle helppo tapa ottaa yhteyttä, kun jokin asia vaatii kaupungin huomiota, vaikka sen ei pidä alueensa etujärjestöksi ryhtyäkään. Lähidemokratian kehittäminen ja esimerkiksi kuntalaiskokousten valmistelu sopii myös lautakuntien tehtäväksi.
Raaheen aluelautakuntia mahtuu ainakin kaksi, miksei jopa neljä (samoilla kunnanrajoilla kuin kuntalaiskokoukset). Työryhmä on pitänyt tärkeänä, että niiden jäseniä ei valita kunnallisvaalien tuloksen perusteella vaan esimerkiksi alueittain (kylät/kaupunginosat) järjestettävissä kokouksissa. Tämäkin korostaa sitä, että aluelautakunnilla ei voi olla puoluepoliittista neuvottelua vaativia tehtäviä.
Kommentit (0)