Opiskelijan toimeentulo sopii kunnallisvaalienkin teemaksi

Vaaleissa ja valtuustossa riittää opiskelija-asioitakin ajettaviksi. Mutta pitäisikö pikkukaupungin maksaa muualla opiskeleville asukkailleen ylimääräistä "sitouttamisrahaa"?

Vietimme pari viikkoa sitten Vasemmisto-opiskelijoiden houkuttelevasti nimettyä Byrokratiaviikonloppua. Tällä kertaa varsinaisena aiheena olivat järjestöjargonit mutta politiikan puhumista ei voinut estää. Pienen liittomme kuntavaaliponnistukset keskittyvät tänä vuonna opiskelija-asumiseen ja samaa näkyy olevan etujärjestöjenkin agendalla.

Osa-aikaisena opiskelijana ja hallitusihmisenä opiskelijateemojen nostaminen omaan vaalikampanjaan houkuttelee, mutta kunnallisen näkökulman tarkentaminen on vaatinut vähän miettimistä. En opiskele Raahessa, enkä ole koskaan tajunnut leikkipoliittista vouhotusta paikallisista opiskelijapuolueista, jotka ajavat opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia. Lyhyen aikaa kestävä elämänvaihe ei vaikuta aatteelta, johon kannattaisi sitoutua edes valtuustokauden verran. Opiskelijan etukaan ei ole mikään yksiselitteinen ilmiö.

Mutta niin. Onhan Raahessakin yksittäisiä asioita, jotka voisivat kohdella opiskelijaa paremmin. Jos sattuu saamaan kesäksi töitä, päivähoitomaksut pompsahtavat työssäkäyvien tasolla. Oma opiskelijakuntani otti taannoin asiaan kantaaki , lähinnä Oulua ajatellen tosin. Maksu on kohtuuton koko vuoden tuloihin verrattuna.

Toinenkin asia liittyy kesätöihin, tällä kertaa alaikäisen opiskelijan sellaisiin. Nettiselailulla en saanut varmuutta, vaikuttavatko lapsen kesätyötulot perheen toimeentulotukeen. Ainakin hakemuslomakkeessa niitä kysytään. Tätä joidenkin kuntien käytäntöä arvosteltiin viime kesänä ministeritasolta, ja äskettäin esimerkiksi Turku muutti asiassa kurssiaan.

Kolmanneksi olen pohtinut, pitäisikö lähteä ajamaan kunnallisen tuen maksamista opiskelijoille, jotka opiskelevat muualla mutta pitävät Raahen kotikuntanaan. Ajatus ei ole uusi ja joku naapurikunta on tainnut tällaista tukea maksaakin. Kunnan kannalta parin sadan ”koulumatkatuen” maksamista perustelee verotulojen saaminen (kyllä, opintotuestakin maksetaan veroa) ja mahdollisuus sitouttaa opiskelijoita kuntaan myös opintojen jälkeen. Ihan näin yksinkertaista sitouttaminen ei tietenkään ole.

Raahessa kyllä huomaa, että opiskelupaikat ovat matkojen päässä. Korkeakoulutettuja on luonnollisesti vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta tietty ikäluokka tuntuu myös puuttuvan kaupungista lähes kokonaan. Opiskeluikäisten vähyyden näkee niin yhdistystoiminnassa kuin kunnallispolitiikassakin. Onneksi festarit ja muu kulttuuritoiminta houkuttelee muualle muuttaneita välillä takaisin.